SIJOITUSPOLITIIKAN PERIAATTEITA KOSKEVA SELVITYS

1. Taustaa

Valion Eläkekassan A-osastossa vakuutettuja ovat ne työntekijät, joille osakkaat ovat
järjestäneet lisäedun. A-osastoa ei ole virallisesti suljettu, mutta työnantajat
eivät voi ilmoittaa uusia vakuutettavia työntekijöitä A-osastoon.

Eläkekassan A-osasto myöntää säännöissään tarkemmin määriteltyjä vanhuus-,
työkyvyttömyys- ja perhe-eläkkeitä sekä sairausrahaa ja hautausavustuksia. A-osaston
etuuksien taso on määritelty etukäteen, minkä vuoksi sijoitustuotoilla ei ole vaikutusta
etuuksien määrään. Se tarkoittaa, että työnantajaosakkaiden vakuutusmaksujen tulee
aina kattaa maksetut etuudet ja etuuksista aiheutuvat vastuut siltä osin kuin
sijoitustuotot eivät niihin riitä.

A-osaston eläkevastuu on kokonaan rahastoitu eli A-osastolla tulee olla yhtä paljon
omaisuutta kuin tuleviin eläkkeisiin ja etuuksiin laskennallisesti tarvitaan.
Koska A-osaston vastuu on supistuva, on vakuutusmaksujen tarve huomattavan vähäinen
suhteessa maksettuihin etuuksiin, jos sijoituksille asetetut tuottotavoitteet saavutetaan.

2. Sijoituspolitiikan periaatteet

Eläkekassan sijoituspolitiikan periaatteet kuvaavat niitä yleisiä linjauksia, joihin kassan
sijoitustoiminta perustuu. Eläkekassan sijoittamista ohjaava keskeisin periaate on, että eläkevarat
on sijoitettava tuottavasti ja turvaavasti.

A-osaston sijoitustoiminta on pitkäjänteistä. Sijoitustoiminnassa pyritään vuosittaisen tuoton lisäksi myös siihen,
että sijoitusomaisuuteen muodostuu pitkällä tähtäimellä riittävästi arvostuseroja turvaamaan katteen riittävyys yhdessä
oman pääoman ja indeksikorotusvastuun kanssa.

2.1 Sijoitussuunnitelma

Eläkekassan hallituksen vuosittain vahvistama sijoitussuunnitelma ohjaa eläkekassan
sijoitustoimintaa. Sijoitussuunnitelmassa määritellään sijoittamisen yleiset periaatteet,
sijoitusten omaisuuslajikohtainen peruspainotus sallittuine vaihteluväleineen,
vertailuindeksit, käytettävät sijoituskohteet, valuuttastrategia, tuotto-, hajautus- ja
likviditeettitavoitteet, päätösvaltuudet ja toimenkuvat sekä raportointi.

Sijoitussuunnitelmassa otetaan kantaa myös sijoitussalkkuun kohdistuviin riskitekijöihin
ja niiden hallintaan. Sijoitussuunnitelman toteutumista sekä riskirajoitteita seurataan
säännöllisesti. Seurantatyökaluna käytetään Suomen Sijoitustutkimuksen tarjoamaa palvelua,
joka hälyttää automaattisesti, mikäli sijoitussalkun allokaatio poikkeaa sallituista rajoitteista.

2.2 Varainhoitosopimukset

Suuren osan Eläkekassan A-osaston sijoitussalkusta muodostaa omaisuudenhoitajan kanssa solmittu
ns. täyden valtakirjan varainhoitosopimus, jota ohjaa eläkekassan sijoitussuunnitelma ja siinä asetetut
rajat sijoitustoiminnalle. Sijoitussalkun muu kokonaisuus muodostuu lyhyen koron sijoituksista,
kiinteistöistä ja yksittäisistä rahastosijoituksista.

Omaisuudenhoitajalla on sopimuksessa määriteltyjen rajoitusten puitteissa itsenäinen päätösvalta salkun
sisällöstä ja sillä käytävästä kaupasta. Varainhoitosopimukseen on kuitenkin kirjattu sellaiset suhteelliset
sijoitusrajat eri omaisuuslajeille, että eläkekassan koko sijoitusomaisuuden jakauma pysyy katesäännösten
enimmäisprosenttimäärien ja sijoitussuunnitelman haarukan mukaisissa rajoissa.

Omaisuudenhoitajan toiminnan tuloksellisuutta seurataan jatkuvasti ja sen on raportoitava kuukausittain
hoitamassaan salkussa tapahtuneet muutokset. Omaisuudenhoitajan tulosta verrataan alan muiden toimijoiden
sijoitustuottoihin omaisuusluokittain.

Omaisuudenhoitajalle maksettava palkkio on kiinteä osuus hallinnoitavasta
varallisuudesta eikä perustu A-osaston tuottotavoitteisiin. Varainhoitosopimuksessa ei ole myöskään
palkkiojärjestelyjä, jotka kannustaisivat omaisuudenhoitajaa tekemään sijoituspäätöksiä lyhyen aikavälin
näkymien perusteella. Ylimääräiset kulut alentavat varainhoitosalkun tuottoja ja voivat kannustaa omaisuudenhoitajaa
ottamaan kohtuuttomia riskejä.

Omaisuudenhoitosopimuksessa ei ole määritelty eikä rajoitettu salkun kiertonopeutta
eikä kiertonopeutta tai siitä aiheutuvia kustannuksia erikseen valvota. Salkun kiertonopeudesta on kuitenkin sovittu,
että se pyritään pitämään kohtuullisena ja sitä tarkastellaan vuosittain. Salkun kiertonopeus ei vaikuta eläkekassan
varainhoidosta maksamiin kustannuksiin.

Omaisuudenhoitajien kanssa tavoitellaan pitkäjänteistä yhteistyötä.
Omaisuudenhoitajan sijoitustoiminnan tuloksellisuutta arvioidaan jatkuvasti. Nykyisen omaisuudenhoitajan
kanssa tehty sopimus on voimassa toistaiseksi ja se on irtisanottavissa viiden pankkipäivän kuluessa.
Sopimus sanotaan irti vain hyvin painavista syistä.

2.3 Vastuullinen sijoittaminen

Valion Eläkekassa on sitoutunut toimimaan sijoittajana vastuullisesti ja kestävästi. Vastuullisella sijoittamisella
tarkoitetaan sitä, että sijoituspäätösprosesseissa ja riskienhallinnassa huomioidaan taloudellisten näkökulmien
lisäksi myös ympäristön, sosiaalisen vastuun ja hyvän hallinnon (ESG) näkökulmat. Vastuulliseen sijoittamiseen
halutaan sitoutua, sillä sen uskotaan parantavan sijoitussalkun tuotto- ja riskiprofiilia erityisesti pitkällä aikavälillä.

Täyden valtakirjan varainhoidossa Eläkekassa ei tee itse yksittäisiä sijoituspäätöksiä, joten Eläkekassan
vastuullisuusanalyysi kohdentuu valittuun varainhoitajaan kokonaisuudessaan ennen varainhoitosopimuksen muodostamista.
Sama periaate on käytössä, mikäli sijoitussalkkuun valitaan rahastoja Eläkekassan oman henkilökunnan toimesta.
Yhteistyökumppaneiksi valitaan toimijoita, jotka jakavat Eläkekassan tavoitteen vastuullisesta
ja toteuttavat sitä myös omissa sijoitusperiaatteissaan ja prosesseissaan.

Vähimmäisvaatimukset varainhoitajalle:
*Uskottava vastuullisen sijoittamisen politiikka ja ohjeistus
*ESG-asiat integroitu sijoituspäätöksentekoon
*YK:n PRI-periaatteiden (Principles for Responsible Investment) allekirjoitus tai vähintään niiden noudattamiseen sitoutuminen.
*Uskottava ja riittävä resurssointi vastuulliseen sijoittamiseen ja kehitystyöhön
*Henkilökunnan kouluttaminen sekä vastuullisuusanalyysin/toimintamallinen kehittäminen
*Aktiivinen omistajuus ja vaikuttaminen
*Säännöllinen raportointi vastuullisuusasioista sekä tiedottaminen kehitystyöstä

Kiinteistösijoittamisessa tärkeitä vastuullisuusteemoja ovat; energiatehokkuus (kasvihuonepäästöjen vähentäminen,
energiakulutuksen pienentäminen, uusiutuvaan energiaan liittyvät ratkaisut), vuokralaistyytyväisyys,
kohteen sijainnin tarkoituksenmukaisuus (julkisen liikenteen läheisyys, logistiikkakiinteistön saavutettavuustarpeet,
pysäköintimahdollisuudet), jätehuollon tehokkuus sekä vedenkulutuksen vähentäminen. Tilojen tulee palvella käyttäjien tarpeita;
energia- ja tilatehokkuuden ohella on kiinnitettävä huomiota myös turvallisuuteen, terveyteen ja viihtyvyyteen.
Eläkekassan uudet vastuullisen sijoittamisen ohjeet ovat valmistuneet syksyllä 2023 ja niiden myötä vastuullisuusprosessien
ja työkalujen tarkemmat määritelmät tuodaan myös osaksi uutta sijoitussuunnitelmaa.

2.4 Sijoitusten tuottotavoite

A-osaston sijoitustoiminnan tavoitteena on saavuttaa tuotto, jolla voidaan kattaa vastuuvelan kustannukset, hoitokulut
ja säilyttää nykyinen vakavaraisuuspääoman euromääräinen taso ilman vakuutusmaksujen korotusta.
Tämä tarkoittaa vähintään laskuperustekorkoa 2,5 % vastaavaa tuottoa lisättynä alkaneiden eläkkeiden
vastuulle laskettua vuotuista indeksikorotuksen vaatimaa tuottoa.

3. Riskienhallinta

Riskienhallinnan tavoitteena on poistaa ja pienentää riskejä, jotka vaarantavat Eläkekassan tehtävien hoidon jatkuvuuden
ja kannattavuuden. Eläkekassan toimintaa uhkaavat riskit pyritään tunnistamaan, arvioimaan ja rajaamaan, ja niitä seurataan.

A-osaston sijoituksissa pyritään mahdollisimman hyvään tuotto-riskisuhteeseen. Vuosittain vahvistettavassa
sijoitussuunnitelmassa määritellään sijoitusomaisuuden omaisuus-lajikohtaiset painotukset ja niiden sallitut vaihteluvälit.
Omaisuusluokkien toteutumista seurataan päivittäin ja mikäli sallitut rajat ylittyvät tai alittuvat, päätetään tarvittavista
toimenpiteistä erikseen. Ylityksistä ja mahdollisista toimenpiteistä on aina raportoitava Eläkekassan hallitukselle.

3.1 Sijoitusmarkkinaan liittyvät riskit

Eläkekassan sijoitussalkkuun kohdistuvista sijoitusmarkkinaan liittyvistä riskeistä merkittävimmät ovat markkinariski,
korkoriski, valuuttariski, luottotappioriski, keskittymäriski, likviditeettiriski sekä kestävyysriski.

Markkinariskillä tarkoitetaan koko sijoitusmarkkinaan vaikuttavista tekijöistä johtuvaan sijoitussalkun arvon muutokseen.
Sijoituskohteiden hintamuutoksen seurannan tärkeä mittari on sijoitussalkun volatiliteetti.

Korkoriskillä tarkoitetaan sijoitussalkun arvostuksissa tapahtumaa korkotason vaihte-lusta johtuvaa muutosta.
Korkoriskin tärkeä mittari on modifioitu duraatio.

Valuuttariskillä tarkoitetaan valuuttakurssien vaihtelusta aiheutuvaa muutosta sijoitussalkun arvoon.
Arvonmuutokset voivat vaikuttaa sijoitussalkun tuottoon positiivisesti tai negatiivisiesti.

Luottotappioriskillä tarkoitetaan joko sopimusvastapuolten tai yksittäisten sijoituskohteiden maksukyvyttömyyteen
liittyvää riskiä tai muuta sopimusvelvoitteen täyttämättä jättämiseen liittyvää riskiä.

Keskittymäriskillä tarkoitetaan tilannetta, jossa liian suuri osa sijoitussalkun varallisuudesta on kohdentunut yksittäiseen
sijoituskohteeseen, varainhoitajaan tai omaisuusluok-kaan.

Likviditeettiriskillä tarkoitetaan maksuvalmiuteen ja sijoitusomaisuuden rahaksi muutettavuuteen liittyvää riskiä.
Likviditeettiriski on erityisen tärkeä huomioida epälikvideihin taa hitaasti rahaksi muutettaviin omaisuusluokkiin sijoittaessa.

Kestävyysriskeillä tarkoitetaan ympäristöön, yhteiskuntaan tai hallintotapaan liittyviä tapahtumia tai olosuhteita,
joiden realisoitumisella voi olla negatiivinen vaikutus sijoituksen arvoon.

3.2 Riskienhallinnan työkalut

Pääasialliset riskienhallintamenetelmät ovat sijoitusten tarkka seuranta, analysointi ja hyvä hajautus eri omaisuusluokkien välillä.
Laaja hajautus takaa myös sen, ettei yksittäisen omaisuusluokan tai sijoituskohteen riski nouse merkittäväksi.
Kun sijoituskanta on hajautettu eri omaisuusluokkiin, voidaan niiden välisiä painotuksia myös muunnella markkinaympäristön muuttuessa.

Hajauttamalla siis vähennetään sijoitustoimintaan väistämättä liittyviä riskejä.
Hajauttaminen on johtava teema myös eri omaisuusluokkien sisällä. Tästä huolimatta sijoituskanta pidetään selkeänä huolehtimalla siitä,
että eri omaisuusluokissa ja niiden sisällä on riittävä, mutta ei liiallinen hajautus.

A-osaston sijoitukset on ryhmitelty neljään omaisuusluokkaan: korkosijoitukset, osakesijoitukset, kiinteistösijoitukset
ja muut sijoitukset. Sijoituspäätökset allokaatiotasolla tehdään itsenäisen analyysin perusteella, mutta sijoituksia
kohdennettaessa ja sijoituskohteita valittaessa hyödynnetään myös varainhoitajien erityisosaamista eri omaisuusluokista.
Esimerkiksi sijoitusten luottokelpoisuuden arviointi perustuu myös varainhoitajien asiantuntemukseen,
eikä tukeudu yksinomaan ulkopuolisiin luottoluokitussuosituksiin.

Suomen Sijoitustutkimuksen järjestelmän avulla pystytään seuraamaan sijoitussalkun keskeisimpiä riskitunnuslukuja päivätasolla.
Näitä ovat allokaatiorajoitteet ja niissä pysyminen, vertautuminen vertailuindeksin tunnuslukuihin, korkosijoitusten modifioitu
duraatio, valuutta-, maa- ja toimiala-altistumat, SFDR-luokat*), volatiliteetti sekä listaus suurimmista
sijoituskohteista (keskittymäriski). Eläkekassan omilla työkaluilla seurataan epä-likvidien sijoitusten osuutta suhteessa
likvidiin varallisuuteen ja arvioidaan jakauman tasapainoa maksuvalmius huomioiden. Kestävyysriskien arvioinnissa ja hallinnassa
painotamme yhteistyötä varainhoitajien kanssa. Varainhoitajien raporteilta saatavien tunnuslukujen avulla muodostetaan
kokonaiskuva sijoitussalkun tilanteesta eri vastuullisuuteen liittyvillä mittareilla.

*) EU:n Sustainable Finance Disclosure Regulation

3.3 Käytössä olevat omaisuusluokat

Korkosijoitukset ovat turvaavin omaisuusluokka. Niiden osuus sijoitussalkun peruspainossa on 41 prosenttia.
Korkosijoitukset hajautetaan maailmanlaajuisesti eri rahastoihin ja maturiteetteihin.

Osakesijoitukset ovat tuottohakuisin ja samalla riskipitoisin omaisuuslaji. Niiden peruspainotus on 27 prosenttia
sijoitusomaisuudesta. Osakesijoitukset hajautetaan rahastojen kautta maantieteellisesti, toimialoittain ja sijoitusteemoittain.

A-osaston kiinteistösijoituskohteet omistetaan suoraan itse. Kiinteistösijoitusten osuus on 30 prosenttia
sijoitusomaisuuden peruspainossa. Omaisuus hajautetaan kohteittain ja tilatyypeittäin ja nykyinen sijoitussalkku
sisältää hotellin, asuntoja ja liike- sekä toimistotiloja. A-osaston koko kiinteistöomaisuus sijaitsee pääkaupunkiseudulla.

A-osastolla ei ole sijoitusluokkaan muut kohdennettuja sijoituksia. Eri tuoton lähteinä niitä on kuitenkin mahdollista tehdä,
mutta enintään viiden prosentin osuudella koko sijoitussalkusta. Muiden sijoitusten peruspaino on 2 % sijoitussalkusta.

3.4 Riskienhallintadokumentti DORA

Osana sijoitusstrategiaa ja sijoitusriskien hallintaa A-osastosta laaditaan vuosittain riskiarvio ja vähintään
kolmen vuoden välein erillinen riskienarviointi (ORA). Arvioinnissa kuvataan oleelliset riskit
(huomioiden myös sijoitusmarkkinoiden ulkopuoliset tekijät) ja toimenpiteet niiden hallitsemiseksi.
Riskienarviointia täydennetään vähintään joka toinen vuosi laadittavalla ALM-analyysillä. Sen avulla optimoidaan
sijoitusvaroja suhteessa vastuisiin sekä viranomaisohjeistuksen että rahoitusteorian kannalta.

Markkinariskejä mitataan kattavasti erilaisilla skenaarioanalyyseillä ja stressitesteillä, joiden avulla
arvioidaan miten A-osaston katekelpoinen omaisuus verrattuna vastuuvelkaan kehittyy sijoitusmarkkinoiden muuttuessa.
Laskelmissa tarkastellaan sekä yksittäisen riskin että useamman riskin yhteisvaikutusta A-osaston riskinkantokykyyn.

Ulkopuolinen taho laskee määräajoin riskiä kuvaavat tunnusluvut. Raportista ilmenee sijoitusriskien kannalta
keskeisimmät tunnusluvut, eli sijoitussalkun kokonaisvolatiliteetti, omaisuuslajikohtainen volatiliteetti niissä
tapahtuvine muutoksineen sekä Value-at-Risk-laskelma. Säännöllisen seurannan avulla todetaan sijoitussalkun riskitaso
ja mahdolliset muutostarpeet sijoitusympäristön muuttuessa. A-osaston suurin riski sisältyy osakesijoituksiin.
Osakeriskin kokonaismäärää hallitaan omaisuuslajikohtaisin rajoittein.
Johdannaisia ei käytetä, joten erityisen riskillisiä asetelmia ei pääse muodostumaan.

4. Raportointi

Eläkekassa on solminut sijoitussalkun koontiraportoinnista sopimuksen Suomen Sijoitustutkimuksen kanssa.
Eläkekassan käytössä on Sijoitustutkimuksen internetportaali, jonka kautta sijoitusvarallisuuden kehitystä
voi seurata päivätasolla. Palveluun kuuluu myös riskienhallinnan työkaluja sekä kuukausittainen hallitusraportti.
Hallitusraportti toimitetaan hallituksen jäsenille osana muuta kokousaineistoa.

Sijoitustutkimuksen raportoinnin lisäksi Porasto Oy:lle ulkoistettu riskienhallintatoiminto raportoi
Eläkekassan hallitukselle riskienhallinnan kokonaistilanteesta kerran vuodessa.

Eläkekassan toimitusjohtaja esittelee sijoitustoiminnasta hallitukselle vähintään seuraavat raportit:
*raportit koko edellisen vuoden sijoitustoimesta esitetään tilinpäätöksen yhteydessä, osavuosiraportit vuosineljänneksittäin
*raportti vastuuvelan katteesta puolivuosittain
*raportti riskinkantokyvystä puolivuosittain ja tarvittaessa vuosineljänneksittäin
*raportti sijoitustoiminnan tuotoista sekä omaisuuslajeittain että omaisuudenhoitajakohtaisesti kuukausittain
*raportti sijoitusjakaumasta kuukausittain
*raportti sijoitusten vastuullisuudesta vuosittain

Hallintoneuvoston puheenjohtaja ja varapuheenjohtaja saavat hallituksen kokouksiin osallistuvina samat
raportit kuin hallituksen jäsenet. Hallintoneuvoston jäsenille lähetetään lisäksi osavuosiraportit vuosineljänneksittäin.

Tämä sijoituspolitiikan periaatteita koskeva selvitys on hyväksytty Valion Eläkekassan hallituksessa 28.9.2023.